Catharina Candolin

Harrasteilmailun yhteiskunnalliset hyödyt

Keskustelu Malmin lentokentän kohtalosta käy kiivaana. Ilmailuala on kasvava ala, jolla on vaikutusta Suomen ja Euroopan kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen markkina-alueena. Keskustelussa on noussut esille visioita Malmin lentokentästä pääkaupunkiseudun metropolialuetta tukevana lentoasemana, joka toisin kuin Helsinki-Vantaan lentokenttä, voisi mahdollistaa joustavat, aikataulusta riippumattomat liikelennot. Lisäksi lentokenttä voisi toimia alustana ilmailualan kehitykselle. Sähkölentokoneet ja lennokit ovat nykypäivää ja ilmailu on kehittymässä myös ekologisempaan suuntaan. Suomi voisi hyvin olla ekoilmailun kärkimaita, jos ilmailualan ympärille saataisiin kehitettyä esim. yritysten, korkeakoulujen ja ilmailukerhojen klusteri. Tämä olisi erityisesti Suomen etujen mukaista, sillä Suomi on monessa mielessä kuin saari: ainoa nopea tapa ulkomaailmaan on ilmateitse.

Lentokentän vastustajien argumentointi on osittain perustunut virheelliseen käsitykseen siitä, että lentokenttä on pelkästään harrastelentämistä varten. Harrasteilmailusta on tässä viitekehyksessä puhuttu lähinnä halveksuen. Haluaisin tässä kirjoituksessa tuoda esille yhden näkökulman siihen, millaista yhteiskunnallista hyötyä ilmailuharrastuksesta muun muassa voi olla.

Merkittävä osa Suomen lentopelastustoiminnasta rakentuu harrasteilmailun varaan. Suomen Lentopelastusseura (SLPS ry) on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintä- ja valvontalentotoiminnan kattojärjestö, joka kouluttaa ja koordinoi vapaaehtoisia miehistön jäseniä (eli harrasteilmailijoita) viranomaistoimia tukevaan toimintaan. Seuran perustana toimivat lukuisat jäsenyhdistykset, erilaiset ilmailu- ja lentokerhot, sekä miehittämättömien ilma-alusten käyttäjien ja moottorivarjoliitäjien yhdistyksiä. Nämä tuovat mukanaan sekä ilma-alukset että miehistöt. Koulutettuja miehistön jäseniä on noin 700, joista 600 lentävät 38 tukikohdasta metsäpalovalvontalentoja, sekä päivystävät lentääkseen erilaisia viranomaisen pyytämiä etsintä- ja valvontalentoja. Tavallisesti etsintälennoilla etsitään kadonnutta henkilöä taajaman ulkopuolella, esimerkiksi marjametsään tai retkeillessään eksynyt ihminen, mutta myös eläimiä on tarvittaessa etsitty. Valvontalentoja on monenlaisia, esim. metsäpalo- ja sammutusjohtolentoja, tulva-, öljy- tai myrskytuhotiedustelulentoja, tai liikennevalvontalentoja. Lisäksi viranomainen voi tarvittaessa pyytää siirtolentoja.Etsintä- ja johtolentoja oli vuonna 2018 102 tuntia ja metsäpalolentoja 3302 tuntia. 

Osallistuin itse palo- ja etsintälentokursseille vuosia sitten, kun vielä lensin aktiivisesti. Kurssille osallistuivat harrasteilmailijoiden lisäksi myös viranomaisia, esim. poliisi ja palokunta. Kurssin aikana saimme puolin ja toisin tutustua toistemme toimintaan. Poliisit ja palomiehet saivat tulla mukaan lennoille näkemään, miltä maailma näyttää ilmasta käsin. Me lentäjät puolestamme saimme kulkea mukana paloautossa katsomassa, miltä lentokoneen toiminta näyttää autosta katsoen. Tämän tarkoituksena oli parantaa ymmärrystä toistemme toiminnasta, jotta pystyisimme parempaan yhteistoimintaan tositilanteessa. Toisin sanoen, viranomaiset ja harrastelijat kouluttautuvat ja harjoittelevat yhdessä, jotta voisivat tilanteen niin vaatiessa auttaa toisiaan pelastamaan vaarassa olevia ihmisiä, eläimiä, rakennuksia tai luontoa!

Vapaaehtoiset harrasteilmailijat ovat valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Vastaavantasoisen valmiuden ylläpito viranomaisjärjestelyin vaatisi moninkertaisen rahoitus- ja työpanoksen.

Harrastus - mikä tahansa - on monelle ihmiselle tärkeä osa elämää. Harrastuksen kautta opimme uutta ja kehitymme ihmisinä sekä luomme sosiaalisia verkostoja, jotka ovat tärkeitä myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. En ymmärrä, minkä takia pitää väheksyä kenenkään harrastusta, varsinkaan, jos siitä on yhteiskunnallista hyötyä. Mitä pilkattavaa on toiminnassa, joka edesauttaa tulipalojen sammuttamisessa ja etsii ihmisten lähiomaisia hädän hetkessä?

Malmin lentokenttä on paljon muutakin kuin harrasteilmailukenttä. Mutta se on myös harrasteilmailukenttä ja tärkeä siinäkin roolissa! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Keskustelu käy kuumana?

Kyl tää vaikuttaa enemmän Malmin ystävien yksinpuhelulta ja jo aikaisemmin kuultujen argumenttien toistamiselta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sikäli kuin tämä on asioiden toistoa, kannatan sitä. Josko menisi lopulta meikäläisten umpiluupäisten poliitikkojen päähän, millaista typeryyttä ovat kaikin puolin tekemässä.

X

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

First world problems:

Pelastakaa harrasteilmailu ja pursiseurat! Verovaroin tietysti. Eikö kukaan ajattele näiden heikko-osaisten ihmisten kohtaloa? Ei ole kivaa jos yksityiselle huvijahdille ei ole laituripaikkaa, tai yksityislentokoneelle ei ole kunnon lentokenttää lähellä kotia?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

"Malmin lentokenttä on paljon muutakin kuin harrasteilmailukenttä. Mutta se on myös harrasteilmailukenttä ja tärkeä siinäkin roolissa!"

X

Käyttäjän CatharinaCandolin kuva
Catharina Candolin

Harrastelentäjät kyllä maksavat harrastuksestaan itse. Viranomaisten tilaamista lennoista toki tulee korvaus, mutta se kattaa lentokulut; siitä ei makseta palkkaa. Etsittävien tilitietoja ei myöskään kysytä ennen etsintää, vaan kaikkia etsitään ihan tasapuolisesti.

Käyttäjän ChristianKvikant kuva
Christian Kvikant

New Yorkissa kaupungin (ja naapurikaupungin Jerseyn) omistama satamalaitos operoi kuutta lentokenttää ja vieläpä jokseenkin kustannusneutraalisesti. Tarkoittaa siis että kenttien käyttäjät maksavat itse kenttien palveluista. Helsingissä taas kaupungin pormestari on todennut, että ei ole kaupungin asia ylläpitää ja operoida lentokenttiä. Mutta toisaalta ei ole mitään ongelmia Helsingin kaupungin toimesta operoida ja ylläpitää kuutta laivaterminaalia, josta yksi on vieläpä melko kookas ja koko Etelä-Suomea palveleva rahtiterminaali.

Helsingissä on useita kymmeniä venesatamia, joissa on yhteensä noin 12 000 venepaikkaa. Kolmannes venepaikoista kaupunki vuokraa suoraan veneilijöille. Loput vuokrataan pursiseurojen kautta.

Helsingin seudulla on tasan yksi yleisilmailua palveleva lentokenttä. Helsingin kaupunki päätti etuajassa tyhjentää kentältä ostamansa lentokonehallin, koska kaupunginvaltuustossa ja Silvia Modigin sanoin; "Hallin vuokraaminen antaa väärän signaalin ja ihmisiä on opeteltava, että Malmilla ei kohta enää lennetä".

Miettii vain, että monessako Euroopan miljoonakaupungissa ei ole yleisilmailukenttää?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Silvia Modigin sanoin; "Hallin vuokraaminen antaa väärän signaalin ja ihmisiä on opeteltava, että Malmilla ei kohta enää lennetä"."

Sinnemäki varmaankin ajattelee, että teiden ja katujen rakentaminen antaa autoilijoille väärän signaalin ja autoilijoille on opetettava, ettei Helsingissä kohta enää ajella autoilla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Vertaan Helsinkiä mielelläni Välimerellä sijaitsevaan Mallorcan saareen,joka on pinta-alaltaan Uudenmaan kokoinen. Saarelle mahtuu väkiluvultaan Helsingin kokoinen, joskin tiiviimmin ja kaupunkimaisemmin rakennettu Palman kaupunki.

Palma on myös meren rannalla, mutta siellä ei ole samanlaisia järjettömiä ruuhkia kuin Helsingissä.

Palman kupeessa on myös kansainvälinen lentokenttä, joka liikennemääriltään lienee jopa Helsingin kenttää vilkkaampi.

Vain muutaman kilometrin päässä siitä on Malmin kenttää vastaava liikennelento- ja pienkonekenttä.

Näiden lisäksi saarelle mahtuu myös saaren pohjoisosassa sijaitseva Alcudian talousaluetta palveleva pienkonekenttä.

Saarella kukaan ei huuda suureen ääneen yhdenkään lentokentän lakkauttamista.

Tilanne siellä taitaakin olla se, että typerinkin vihervassari ymmärtää pitää leipäläpensä kiinni, jos suun tarpeeton aukaiseminen uhkaa viedä leivän suusta.

On Mallorcallakin omat sosiaalipoliittiset ongelmansa, muta blogin aiheena oli lentokentät.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Asia ei millään tavoin kosketa itseäni, olen muutaman kerran käynyt kentän ravintolassa syömässä. Luullakseni se jää tähän. Jos en sitten joskus joudu jonkun pelastuslennon kautta Malmille.

Siitä huolimatta olisi typeryyttä tuhota olemassa oleva kenttä. Sille on monenlaista käyttöä nyt ja tulevaisuudesta emme edes tiedä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Vilkkaasti etsittiin vaihtoehtoa ja silloin joku keksi Tattarisuon Malmin kupeelta. Helsingin kaupunki ja valtio allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 1935 lentokentän rakentamisesta. Kaupunki luovutti 55 hehtaarin alueen 99 vuodeksi valtion käyttöön. Sopimus on voimassa aina vuoteen 2034 asti.” Näin kirjoittaa Pentti Salminen ansiokkaassa kirjoituksessaan ”Suosta Suomen pääkentäksi.” Kirjoitus löytyy netistä tällä otsikolla.

Onko tehty kuntalaisiin kohdistuva sopimusrikkomus? Alkuperäinen sopimus olisi ollut voimassa vielä 20 vuotta. Onko tosiaan niin, että hallitus kuin hallitus voi mennä omana ”hallituskautenaan” purkamaan milloin tahansa minkä tahansa alkuperäisen sopimuksen.

Malmin lentokenttäalue näyttäisi olevan nyt siirtymässä asuntorakentamisen alueeksi. Saa nähdä, miten kapillaari-ilmiö tulee vaikuttamaan alueelle rakennettaviin taloihin niiden pohjarakenteisiin tulevien vuosikymmenien aikana. Meillähän on tunnetusti taitoa ”homerakentamiseen.”

Viimeisintä tietoa Malmin lentokentästä:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006116742.html?...

Toimituksen poiminnat