Catharina Candolin

Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole turvatakuita

Suomen Nato-keskustelu, siltä osin kun sitä ylipäätänsä käydään, on monessa mielessä varsin outo. Nato on poliittis-sotilaallinen liitto, johon kuuluu 29 jäsenmaata. Liittouman keskeisenä tukipilarina toimii niin kutsuttu artikla 5, eli turvatakuut, jonka mukaan jokainen jäsenmaa sitoutuu auttamaan toista, hyökkäykseen kohteeksi joutunutta jäsenmaata tämän niin pyytäessä. Vain ja ainoastaan Naton jäsenmaat nauttivat näistä turvatakuista ja niiden tuomasta pelotteesta.

Natolla on maailmanlaajuisesti useita kumppaneita, joihin lukeutuu 41 valtiota, kansainvälisiä organisaatioita (EU, ETYJ, YK) sekä teollisuutta. Kumppanimaat voidaan jakaa useampaan eri ohjelmaan. Euro-Atlantic Partnership Council (EAPC) -ohjelmaan kuuluu 21 maata, Suomi mukaan lukien. Todettakoon, että myös Venäjä on EAPC -maa, joskin yhteistyö Venäjän kanssa on hivenen jäissä tällä hetkellä. Naton ”Mediterranean Dialogue” (MD) -ohjelmaan kuuluu seitsemän valtiota Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueelta. Istanbul Cooperation Initiative (ICI) -ohjelma pitää sisällään neljä valtiota Persianlahden alueelta. Partners Across the Globe -ohjelma pitää sisällään yhdeksän kumppania muualta maailmasta, mm Australia ja Uusi-Seelanti. 

Nato tekee erimuotoista yhteistyötä kaikkien kumppanimaidensa kanssa. Yhteistyö räätälöidään jokaisen kanssa erikseen ja siitä päätetään tapauskohtaisesti. Tämä on luonnollista, sillä kumppanimailla on hyvinkin erilaiset turvallisuushaasteet ja lähtökohdat. Yhteistyön mahdollisuuksia on lukuisia, esim. kumppanimaiden osallistuminen Naton harjoituksiin, yhteiset tutkimushankkeet Science for Peace and Security (SPS) -ohjelman kautta, kahdenväliset esikuntaneuvottelut, jne. Yhteistä kumppanimaille kuitenkin on se, että yksikään ei nauti Naton turvatakuista riippumatta siitä, kuinka tiiviistä yhteistyötä tehdään.

Kreeta Karvala otsikoi Iltalehden pääkirjoituksessa 3.4., että ”Naton turvatakuita väläytetään myös Suomelle ja Ruotsille”. Mikäli pääkirjoituksen sisältö olisi käsitellyt Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä, olisi otsikko ollut paikallaan. Otsikko osoittautui kuitenkin Atlantic Council -ajatushautomon Pohjois-Euroopan johtajan, Ruotsin maanpuolustusyhdistyksen pääsihteerin Anna Wieslanderin tekstiksi, jossa hän kehottaa Natoa miettimään, voitaisiinko artikla 5. turvatakuut jatkossa ulottaa koskemaan myös Suomen ja Ruotsin kaltaisia läheisiä kumppanimaita. Ehdotus on hyvin erikoinen. Miksi Nato antaisi Suomelle ja Ruotsille sitovat turvatakuut ilman, että Suomi ja Ruotsi sitoutuisivat Naton yhteisiin periaatteisiin ja kustannuksiin? Tämä johtaisi tilanteeseen, missä myös muut kumppanimaat rupeaisivat esittämään vastaavanlaisia vaatimuksia. Osalla kumppanimailla on jopa jäsenyysprosessi kesken, eli nämä ovat ilmaisseet poliittisen tahtotilan saavuttaa Nato-jäsenyys ja ovat myös käymässä Membership Action Plan (MAP)-prosessia läpi. Nato olisi poliittisesti hankalassa tilanteessa perustellessaan, minkä takia joillekin kumppanimaille tarjotaan jäsenetuja, vaikka näillä ei ole mitä ilmeisimmin edes tarkoitus liittyä Natoon, kun taas jäsenyyttä hakevalle ei tarjota vastaavanlaisia etuja. Lisäksi jäsenvaltiotkin saattaisivat kyseenalaistaa omia sitoumuksiaan, jos ilman jäsenyyttäkin saa samat edut. 

Wieslander spekuloi lisäksi, että Suomi ja Ruotsi saisivat kriisin tullen tukea Natolta. Tämän tuen varaan ei voi kuitenkaan laskea ilman turvatakuita. Tuki ei myöskään välttämättä tarkoita sitä, että Nato tai sen jäsenmaat lähettäisivät Suomelle ja Ruotsille joukkoja tai kalustoa. Lisäksi on muistettava, että Naton päätöksenteko toimii konsensusperiaatteella. Riittää, että yksi Naton jäsenvaltio on tuen antamista vastaan, jolloin tuki jää Naton toimesta antamatta.

Ukraina on käynyt korkean tason keskusteluita sekä tehnyt yhteistyötä Naton kanssa 90-luvun alusta. Yhteistyö on kattanut useita osa-alueita. Ukraina on mm. osallistunut Naton rauhanturvaamisoperaatioihin ja Nato on vastaavasti tukenut Ukrainaa esim. sen puolustus- ja turvallisuussektorin uudistuksessa. Venäjän konfliktin osalta Nato on ilmaissut tuomitsevan kannan Venäjän toimia vastaan ja tiivistänyt yhteistyönsä monella osa-alueella tavoitteena parantaa Ukrainan kykyä huolehtia omasta turvallisuudestaan. Nato ei kuitenkaan ole tarjonnut sotilaallista apua Ukrainalle.

Nato-optiosta, puhumattakaan turvatakuista ilman jäsenyyttä, on edesvastuutonta edes spekuloida. Nato on ollut harvinaisen selvä asiassa: ilman jäsenyyttä ei ole turvatakuita. Karvalan mukaan Suomi ja Ruotsi kulkevat turvatakuiden suhteen hämärän rajamailla. Päinvastoin. Suomi ja Ruotsi soutavat hyvin selvillä vesillä. Kumpikaan ei ole Naton jäsenmaa, minkä takia turvatakuita ei myöskään ole. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eikä ole olemassa NATO - optioita, eikä Sauli Niinistön hehkuttamia EU-turvatakuita tai yhteistä puolustusta.

Näiden asioiden suhteen asiallinen keskustelu olisi nyt vaalien alla paikallaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tarkkaan ottaen presidentti on todennut että hän on Krimin valtauksen jälkeen tiedustellut EU-mailta useaan kertaan auttavatko jäsenmaat Suomea mahdollisen kriisin yhteydessä. Niinistön mukaan kukaan ei ole luvannut apua.

Myös Naton osalta presidentti on todennut että Nato ei auta koska emme ole jäseniä.

USA:n apuun ei presidentin mukaan myöskään luoteta.

Presidentti siten tietää että apua ei ole välttämättä tulossa USA:sta, EU-maista eikä Natosta. Mitä hän on tehnyt "pikku ongelman" ratkaisemiseksi? Ei mitään. Hän uskoo että joku meitä ehkä kuitenkin auttaisi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201705122200135877

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001934640.html

https://www.verkkouutiset.fi/sauli-niinisto-isssa-...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Presidentti Niinistö vastasi näkevänsä yhteistyön edistyneen, myös Naton kanssa. Tässä yhteydessä presidentti antoi suomalaismedialle ohjeen, että ei saa tulkita hänen olevan viemässä Suomea Natoon."

"- Sotilaallisen avun puolella täytyy muistaa, että Viro kuuluu Natoon ja nauttii tälläkin hetkellä Naton suojasta. Kun ajatellaan Suomen tilannetta, meillepä näitä auttajia ei ole ilmaantumassa, koska emme kuulu Natoon. Joudumme ottamaan sen huomioon kaikissa omissa toimissamme, Niinistö kertoi."

Siis "meillepä näitä auttajia ei ole ilmaantumassa, koska emme kuulu Natoon", ja "ei saa tulkita hänen olevan viemässä Suomea Natoon".

Mitähän sitten Sauli Niinistöllä oikein on Suomea vastaan, hänen ehdoin tahdoin halutessaan jättää Suomen ilman apua pahan päivän tullen?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #21

Sauli Niinistö on ihme pelle puolustusasioissa.

Viime viikolla Niinistön höpötyksille EU:n yhteisestä puolustuksesta annettiin laidan leveydeltä takapakkia Euroopan puolustusasiantuntijoiden huipulta.

NATO on edelleen EU:n ensisijanen puolustus, eikä mikään taho Niinistön hölmöilyjä lukuunottamatta muuta edes ole ehdottamassa.

Niinistö taitaa olla Putinin paras kaveri muuallakin, kun Sotsin jahdin kannella käsi kädessä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #27

Mutta kyllä tämä turvallisuus- ja puolustuspoliitten kuvio ja Nato-asia on ensin väännettävä rautalangasta myös kansalle joka gallupeissa ottaa asioihin kantaa. Meillä presidentin valtaoikeuden on riisuttu melko lailla niin, että presidentti ei voi Kekkosen ajan tyyliin perustuslain tulkintojen reunaehtoja hipoen viedä Suomen maata johonkin mitä valtioneuvosto, eduskunta ja kansa ei kannata.

Kyllähän tässä asiassa tarvitaan laaja kansalaiskeskustelu jonka tulee perustua tosiaioiden tuntemiseen ja tunnustamiseen. Mielikuvien ja idealismien varassa ei näitä asioita voida ratkoa. Sen verran vakavasta asiata on kyse. La näin kyvberaikakaudella tulee jokaisen osaltaan tunnistaa myös erilaiset trollaukset, joilla yritetään vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Nyt vaalien alla onkin oiva paikka käydä tätäkin keskustelua ja saada kaikkien pääministeriehdokkaiden kanta esiin. Se että vaaliväittelyissä väännetään kättä Horenttien seuraajien lukumäärästä tai mistä ne hankitaan, ei ole aitoa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Saksan ulkopolitiikkaa on se että taloudellisesti vahva Venäjä on myös Saksan etu, totesi Saksan talousministeri Altmeir uuden Mercedes - Benz tehtaan avajaisissa!

Uudenkaupungin (Suomi) tehdas on saanut kilpailijan Venäjältä.

”Altmaier und Zetsche eröffnen erstes Mercedes-Benz-Werk in Russland”

”das erste des deutschen Autobauers im Land. 1.000 neue Arbeitsplätze sollen in der Nähe von Moskau entstehen. ”

”Altmaier sagte bei der Fabrikeröffnung, es gehe nicht darum, Russland wirtschaftlich in die Knie zu zwingen. Ein erfolgreiches Russland sei auch in Deutschlands Interesse.”

Eli ”Venäjää ei pidä pakottaa taloudellisesti polvilleen”, toteaa Altmeier.
Talousmiehet ovat eri linjoilla kuin NATOn kenraalit ja kovan linjan politiikot, ihmeellistä!

https://www.zeit.de/wirtschaft/unternehmen/2019-04...

Miksi Saksa oikein lipeää Krimin pakotteista?
Talous paras tae rauhaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksa käy mukavasti kauppaa Venäjän kanssa kaiken aikaa kieltäen muulta Unionilta moisen.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Toinenkin Nordstream on rakenteilla Venäjältä Saksaan edellisten putkien lisäksi ja kaasu virtaa idästä länteen, josta Saksa maksaa riihikuivalla rahalla.

Pakotteet osuvat Suomen kohdalla pahasti omaan nilkkaan.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Kiitos blogistille hienosta ja vankkaa asiaa täynnä olevasta kirjoituksesta, joka laittaa poliittisten helppoheikkien houreet Nato-optioista sinne minne ne kuuluvatkin.

Catharina Candolin: "Nato olisi poliittisesti hankalassa tilanteessa perustellessaan, minkä takia joillekin kumppanimaille tarjotaan jäsenetuja, vaikka näillä ei ole mitä ilmeisimmin edes tarkoitus liittyä Natoon, kun taas jäsenyyttä hakevalle ei tarjota vastaavanlaisia etuja. Lisäksi jäsenvaltiotkin saattaisivat kyseenalaistaa omia sitoumuksiaan, jos ilman jäsenyyttäkin saa samat edut." Harvinaisen selvää tekstiä.

Tuostapa tuleekin mieleen viime presidentinvaaleista YLE:n vaalitentti, joissa eräs ehdokas - harmi, kun ei nyt nimi tule mieleen - kertoili omia näkemyksiään liittoutumisesta tähän tapaan:
"...hätätilassa maailman historiassa syntyy liittoumia hakematta mitään jäsenyyksiä. Niitä vaan syntyy, kun tilanne on kriittinen...Niin kuin aikaisemmin jo totesin, jos tulee suuri hätä – ja tämä on täysin teoreettinen minun mielestäni – mutta jos semmoinen tulee, syntyy liittoutumia ilman mitään jäsenhakemuksiakin..."

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

^ Suomen voimassa oleva turvallisuuspoliittinen linja siis perustuu hädän odottamiseen, ennen kuin voidaan ryhtyä etsimään puolustusyhteistyötä osapuolia sitovalla tasolla.

Mielestäni suomalaiset ovat kyllä ansainneet parempaa.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

"Mielestäni suomalaiset ovat kyllä ansainneet parempaa."

Olisivat ansainneet, kyllä. Saivat kuitenkin sen minkä valitsivat, ja siihen on tyytyminen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, perustuuhan se Hannu muuhunkin: uskoon. Presidentti uskoo että joku meitä ehkä auttaisi kuitenkin.

Usko on kovempi kuin ennakkoon tehty velvoittava sopimus, joka on Nato-maiden osalta jo selitetty ja tulkittu etukäteen sotilaalliseksi avuksi. Jumalan siunausta, kuten uskon miehet toivottavat.

Käyttäjän ArnoKotro kuva
Arno Kotro

Tuo Niinistön logiikka on kieltämättä mielenkiintoista. Liittoutumisessa ei ole mitään pahaa, kunhan se vain tapahtuu äärimmäisen hädän hetkellä ja pahimmassa mahdollisessa pakkoraossa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ööö? Niinistön "ei osaa päättää" -kanta kuulostaa minun korvissani sitä, että Suomen turvallisuus nojaa "toivotaan, toivotaan..." -kortin varassa.

Ennen sitä hädän päivää Suomelle esitetään selkeät vaatimukset Venäjän suunnalta, mistä neuvotellaan Moskovan kanssa, eikä suinkaan lähetellä hakemuksia mihinkään suuntaan.

Jotta se tilanne vältettäisiin, pitäisi ne turvatakuut olla syvällä taskun pohjalla ennen kuin nootit ehtii perille. Pelkällä puolen valinnalla ja solidaarisuudella ei ole käytännön merkitystä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Naton turvallisuustakuilla ei ole mitään merkitystä, kun sotilasliitto hajoaa. Jäljelle jää vain Venäjälle vihamielinen Suomen valtio, jota voi pahimmassa tapauksessa kohdata täystuho. Kansa taisteli, ketään ei ole kertomassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

NATO on pysynyt koossa 70 vuotta ilman, että siitä olisi eronnut yhtään ainutta jäsentä – eli siihen on hyvät syyt. Mikä sen hajottaisi?

Vai ajatteletko, että meidän kannattaa odottaa, kunnes Venäjän Federaatio hajoaa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Olisiko tuo vihamielisyys suomalaisten vai venäläisten vai sekä että? Entä kävisikö Venäjälle sellainen ratkaisu, että Suomi anoisi Naton jäsenyyttä niin, että 5. artikla koskisi Suomea vain silloin, jos joku muu maa kuin Venäjä hyökkäisi maahamme?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Ei ole mitään merkkejä siitä, että NATO hajoaisi. Vaan ihan päinvastoin. Trump on kehunut sitä, että jäsenmaat ovat alkaneet hoitaa velvoitteitaan puolustusbudjetin osalta. Ainoa vihamielinen valtio Euroopassa on siellä tälläkin hetkellä natottomassa valtiossa sotaa käyvä Venäjä. Suomen kansa taisteli aikanaan vain siksi, kun idän roistovaltio tuli rajan yli tappamaan ja tuhoamaan. Eikä silloin ollut NATO:a sitä estämässä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Joko Lintunen puolueesi kannatus on mitattavissa? Tähän asti se on kulkenut nollaprosentissa. Missä tahansa yksityisyrityksessä noin surkeaa tulosta tekevä saisi kenkää. Onneksi on kommunismi jossa suojatyöpaikatkin saavat suojaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

" Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin liukuneet niin lähelle Natoa kuin mahdollista olematta liittokunnan jäseniä, ja tätä suhdetta voi pitää täysin poikkeuksellisena, sillä millään muulla Natoon kuulumattomilla maalla ei vastaavaa ole. "

En usko yllä olevan lainauksen vastaavan todellisuutta, mutta selvästikin media ja poliitikot asian uskovat. Uskovathan he Suomella olevan myös hyvät kahdenväliset suhteet vihollismaa Venäjään.

Eiköhän luonnehdinta ole tarkoitettu oopiumiksi kansalle, joka ikävoi länteen, mutta ei pääse muuttamaan omaa mielipidettään saamattomien suomettuneiden poliitikoidensa vuoksi.

Käyttäjän jj2311 kuva
Jyrki Immonen

Blogista ei nyt käy selkeästi ilmi että mitä pitäisi tehdä, en edes ymmärtänyt miksi blogi on kirjoitettu. Kovasti on kopioitu kumppaneita ja iltalehden toimittajan kirjoituksia. Tekniikan tohtorilta odottaisi hiukka enemmän omaa pohdintaa...

Itse olen sitä mieltä että ei Natoon, ollaan vaan mahdollisimman hiljaksiin puolueettomina tässä. Voin olla väärässä mutta historia kertoo että ei kannata ilman suoraa uhkaa leiriytyä väärään porukkaan...

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Ai sittenkö vasta leiriydytään, kun se suora uhka on tosiasia? Ja arvaapa, onnistuuko se enää silloin?

Käyttäjän MattiKarjalainen1 kuva
Matti Karjalainen

Erittäin selkeä, asiantunteva ja tarpeellinen puheenvuoro Catharina Candolin. Suomessa saa valtion ylintä johtoa myöten puhua turvallisuuspolitiikasta millaista soopaa tahansa ilman että siitä koskaan joutuu vastuuseen edes vaaleissa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hyvä kirjoitus. Yritäpä saada viesti läpi valtiojohdon suuntaan, kas, siinäpä tekemistä. Alpo Rusi teki puolestaan hyvän kirjoituksen siitä, miksi viesti ei välttämättä mene läpi.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ihmetyttää tämä jankutus siitä että Natosta ei muka "saa" keskustella.

Natottajille, sille viidennekselle kansasta, "Nato-keskustelu" tarkoittaa nähtävästi pelkästään Nato-myönteistä propagandaa. On selvää että kun Natolla on niin vähäinen kannatus, tuota jankutusta ei monikaan jaksa kuunnella.

Se, että aihe on jäänyt vähemmälle vaalikeskusteluissa johtunee siitä, että kansan valtaenemmistö haluaa Suomen olevan sotilaallisesti riippumaton.

Kukaan ei silti estä sitä pienestä vähemmistöstä kuuluvaa jankutusta. Onhan tämäkin blogikirjoitus täällä, ja sitä oikein mainostetaan US-etusivulla.

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

NATO ei kykene tarjoamaan Suomelle mitään turvaa vaikka olisimme sen jäsen. Päinvastoin. NATO jäsenyys olisi maallemme uhka, sillä Venäjä kääntää meitä päin ne isoimmat tykinpiiput. Lisäksi ennalta ehkäisevän iskun uhka Suomea kohtaan kasvaa. Mikäli maailmantilanne kriisiytyy edelleen, voi Venäjä pitäessään meitä vihollismaana, suorittaa ennaltaehkäiseviä iskuja Suomenlahden satamakaupunkeihimme.

NATO toki ottaisi Suomen ja maamme 900.000 miehen reservin, josta 300.000 rintamakelpoista, sodanajan vahvuuteensa. Meille suomalaisille sotaliitos jäsenyys merkitsisi kuitenkin ensisijaisesti itsemurhariskiä. Länsieurooppalaiset siirtävät mieluusti mahdollisen sodan kauas omilta alueiltaan Suomeen.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Mikäli maailmantilanne kiristyy, Venäjä valtaa doktriininsa mukaan eteläisen Suomen. Tai ainakin yrittää. Jos kuuluisimme Natoon, itänaapuri saattaisi jättää jopa yrittämättä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Lius taas päästelee omiaan. NATO:lla ei ole ensinnäkään mitään intressiä hyökätä Venäjälle, sillä se olisi riidan haastamista ydinasevaltion kanssa. Sen sijaan NATO on kollektiiviseen puolustukseen perustuva puolustusliitto, jonka jäsenten kimppuun sen toimialueella ei ole yksikään valtion ole hyökännyt sitten vuoden 1949.

Jos Venäjä suunnittelisi hyökkäystä esim. Suomea ja Baltian maita vastaan, jos Suomi olisi NATO:ssa, niin se ottaisi siinä hyvin suuren riskin, sillä se voisi saada itseään vastaan kaiken NATO:n sotilaallisen voiman. Tällainen sotilaallinen kriisin eskalaatio olisi Venäjälle hyvin haitallista ja siksi se pyrkiikin pitämään Suomen erillään NATO:sta. Eristettynä Suomi on Venäjälle helppo kohde manipuloida ja tarpeen vaatiessa käyttää sotilaallista voimaa.

Kolmas asia johon on syytä kiinnittää huomiota, on itsenäisen ja uskottavan puolustuksen hinta. Valtio, joka haluaa olla samaan aikaan sotilaallisesti uskottava ja puolueeton, niin sen täytyy kehittää sotilaallista toimintakykyään ja nykymaailmassa se maksaa. On epätodennäköistä, että eduskunta etenkään alijäämäisellä budjetilla tulisi kasvattamaan puolustusmenoja. Tästä seuraa kaksi vaihtoehtoa Suomelle; joko Suomi pysyy puolueettomana ja käyttää riittämättömästi rahaa puolustusvoimien ylläpitoon tai Suomi liittyy NATO:oon.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

"Jokaisessa maassa on armeija, ellei oma, niin vieras." Ja Macchiavelli oli viisas mies.
Vieraaksi armeijaksi katson myös natolaiset, hyödyttömiä kumppaneita nuo kreikka-ja turkkilaiset mahdollisen uuden talvisodan lumilla.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olet sen verran vanha että sinulle on sama missä istut kiikkutuolissa siinä vaiheessa kun suomalaisnuoria tapetaan.

Itse lähden siitä ne ketkä joutuvat tapettaviksi, saavat päättää, haluavatko he tiukassa paikassa apua. Sen verran osaan sanoa kokemuksesta että tiukassa paikassa apu tulee yleensä tarpeeseen ja sitä osaa arvostaa.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Suomella on EU:n turvatakeet ja ne riittävät Suomelle. Ne laukeavat automaattisesti ilman EU-elinten päätöksiä.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Älä höpötä tyhmiä. EU:sta ei sotilaallista apua tipu eikä lirise.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Nato = turhaa narinaa. Onhan se tietysti vittumaista narisijoille, kun kansa ei hyväksy narinaa, ei sinnepäinkään. Mutkumutku...narinaa

Toimituksen poiminnat